Norsk Lektorlag mener

Oanehisveršuvdna Norgga lektorsearvvi oahpahuspolitihkalaš prográmmas

AVRedaksjonen
22. mars, 2021

Máhttu hukse gelbbolašvuođa 

Mearriduvvon Norgga lektorsearvvi riikačoahkkimis skábmamánu 15. 2019:s.

Skuvlla deháleamos doaibma lea gaskkustit máhtu ja diktit oahppi ovdánahttit iešguđegelágan gálggaid. Skuvlla fágat galget huksejuvvot akademihkalaš, profešuvdnafágalaš ja giehtaduodjeárbevirolaš árbevieruid ala.

Norgga skuvla gálga addit buot ohppiide seamma vejolašvuođaid duohtandahkat iežaset potensiála ja sáhttit searvat aktiivvalaččat servodahkii. Oahppu leat okta min deháleamos čálgoburiin ja dan dihte lea ohppiin iešheanalaš ovddasvástádus ovdánahttit gelbbolašvuođa ja gálggaid. Dat ovddasvástádus lassána skuvlamannolaga čađa.

Máhttu lea vuođđoelemeanta buot gelbbolašvuođas. Máhttointensiiva ja spesialiserejuvvon bargoeallimis lassána dárbu nanu praktihkalaš ja teorehtalaš fágačehppodahkii mii sáhttá geavahuvvot iešguđege vugiin. Dat dahká dan deháleabbon go ovdal hukset skuvlafágaid ođasmahtton máhtuin. Servodagas mas lea jođánis rievdadusleahttu, bargoeallin dárbbaha eambbo gelbbolašvuođa, hutkáivuođa ja nuppástuhttindáiddu. Nanu fágačehppodagat leat eaktun visot dasa.

Máhttu lea vuđolaš sihke ohppui ja ávdnemii. Ávdnenbargu- Diktit ohppiid ovdánahttit iežaset indiviidan ja servodatlahttun- Ferte leat ovttaiduhtton skuvlla barggus oktii ohppiid fágalaš ovdánemiin. Máhttu lea dárbbašlaš vai oahppit nákcejit doaimmahit kritihkalaš reflekšuvnna ja dovdát oahppameahttun ja eahpedieđalaš čuoččuhusaid.

Fágaoahpaheaddji hálddaša min máhttoárbevieruid, lea kulturgaskkusteaddji ja ovdagovva, ja sus lea mearrideaddji sadji ohppiid oahppanproseassain. Lektoris galgá leat doarvái profeššunealla doaibmanvejolašvuohta. Dat ii leat vejolaš ja sávahahtii stivret didaktihka, pedagogalaš proseassaid dahje relašuvdnabarggu oahpahusas.

Váldomihttomearri Norgga Lektorlága prográmmii lea ahte buot oahppit vásihit skuvlla gos sáhttet háhkat oahpu ja ovddidit gálggaid viidáset ohppui, fidnokarrierii ja eallinhálddašeapmái. Čoavddan ovtta buori skuvlii leat gelbbolaš lektorat ja oahpaheaddjit geain leat buorit bargo-, bálká- ja rámmaeavttut.    

1. Lektora autonomiija

Fágat guddet skuvlla 

Nanu fágalaš čanastupmi lea eaktun ovddidit ipmárdusa ja čiekŋudanoahppama ja ferte dan dihte leahkit guovddážis skuvlaálgima rájes. Čielga fágalaš ja metodihkalaš progrešuvdna sihkkarastá ohppiide buoret oahppama ja buoret oahppanbirrasa ja unnida heaitimiid.

2. Áigi oahpahussii

Oahpahus lea skuvlla váldobargu. Byrokratiija, seagáš ohppiidjoavkkut ja oahppanresurssat iešguđet kvalitehtas dagaha ahte šaddá eambbo áddjái addit buori oahpahusa. Vai sihkkarastá doarvái áiggi dasa, de ferte oahpahusdoaba definerejuvvot čielgasit, ja oahppit fertejit oažžut jahkediimmuid maid sis lea riekti oažžut.

Jávkadit áigesuollagiid ja byrokratiija

Olu raporteren ja dokumentašuvdna skuvllas lea dárbbašmeahttun, IKT- vuogádagat fertejit geahpidit bargoárgabeaivvi. Lektorat ja oahpaheaddjit berrejit geavahit stuorámus oasi sin áiggis oahpahusbargguide. 

3. Demokráhtalaš ja rabas skuvla  

Oahpahus gálga ovddidit dieđalaš jurddašanvuogi, demokratiija ja dásseárvvu. Skuvlla bargiin lea viiddis ja fátmmasteaddji sátnefriddjavuohta skuvladilálašvuođain. Norgga lektorsearvi háliida eambbo rabasvuođa skuvllas ja skuvlla birra.

4. Gelbbolašvuohta

Gelbbolaš oahpaheaddjit buohkaide

Lektoris lea mearrideaddji rolla ohppiid oahppanproseassas. Lektorat ja oahpaheaddjit geain lea alla ja fágalaš gelbbolašvuohta addet buoret ohppiidbohtosiid ja váikkuha ohppiid sosiálalaš mobilitehttii.

Oahppit ánssášit oahpaheddjiid geain lea fágalaš čiekŋudeapmi fágain maid oahpahit, ja danne ferte lektor- ja oahpaheaddjenamahus suddjejuvvot, ja norgga skuvllat fertejit oažžut gelbbolašvuođagáibádusaid visot fágaide buot cehkiin.    

Liige- ja joatkkaoahppu

Oahppit ja servodat dárbbašit ođasmahtton lektoriid ja oahpaheddjiid. Almmolaš skuvlaeaiggádat leat geatnegahtton kártet ja plánet gelbbolašvuođaovdáneami dárbbuid.

Lektorat ja oahpaheddjiin lea seamma stuora dárbu jeavddalaš fágalaš ođasmahttimii nugo muhtun eará fidnosurggiin gos dat lea láhkageatnegahtton. Relevánta liige- ja joatkkaoahppu fágalaš dohkálaš dásis ferte fállojuvvot buohkaide skuvllas.  

Karriearageainnut

Buorre skuvla lea dan hálddus ahte lektorat ja oahpaheaddjit besset ovdánahttit iežaset oahpaheaddjin olles fidnokarriearas. Fágagelbbolašvuohta oahpahusbargiin addá lasseárvvu buot osiide vuođđooahpahusas. Fertejit gávdnot fágalaš karriearageainnut skuvllas, eaige dušše hálddahuslaš.

Lektor- ja oahpaheaddjeoahput

Skuvlla servodathuksenrolla ja lektora mearkkašupmi kvalitehtii skuvllas dahká dan mearkkašahtti joatkit bajidit gáibádusaid lektor- ja oahpaheaddjeoahpuin.

Praktihkalaš-pedagogalaš oahppu (PPU) 

Fágalaš čiekŋudeapmi kombinerejuvvon PPU:in lea dat deháleamos geaidnu fidnokarrierii skuvllas akademihkkariidda ja eará profešuvnnaide main lea ja ii leat bargoduogáš, ja PPU- oahppu berre oažžut stuorat našuvnnalaš fuomášumi.

5. Alit oahppu

Kvalitehta ferte leat guovddážis olles universitehta- ja allaskuvlasuorggis. Alit oahppu Norggas galgá doallat alla internationála standárdda. Hui buorre oahpahus ferte dohkkehuvvot buoret akademiijas.

6. Profeššunealla skuvlajođiheapmi

Čeahpes skuvlajođiheddjiin lea skuvlafágalaš ja pedagogihkalaš duogáš, virgádit lektoriid ja oahpaheddjiid alla gelbbolašvuođain, ja huksejit ovdánahttinbarggu fágaoahpaheddjiid árvvoštallamiid vuođul. Doaibmabijuin maid ii sahte njuolggut čatnat fágii, ferte váikkuhus mihtiduvvot ja árvvoštallot kritihkalaččat.  

7. Ovddasvástideaddji skuvlaeaiggádat 

Skuvlaeaiggádat ferte fuolahit ahte skuvllas leat doarvái resurssat ja doaimmahuvvo láhkaortnegiid ja šiehtadusaid mielde. Riekti fástavirgái ja vuosttašvuoigatvuohta viiddiduvvon virgái ferte doahttaluvvot. Gelbbolaš bargit galget čađahit buot oahpahusa skuvllas.

Dohkálaš bargobiras

Bargoaddi ferte ordnet dárbbašlaš fysalaš infrastruktuvrra geavahussii, nugo boddolanja, jaskatvuođalanja ja ságastanlanja, mátketelefovnnaid ja eará teknihkalaš rusttegiid. Skuvla, oahppit ja ovddasteaddjit fertejit doahttalit ahte lektoriin ja oahpaheddjiin leat bargoáiggit.  

Sihkkaris bargosadji 

Lektoriin ja oahpaheddjiin leat seamma rievttit dohkálaš bargobirrasii go bargiin eará bargosajiin. Ohppiidrievttit eai ábut mannat bargiid dearvvašvuođa, sihkarvuođa ja riektasihkarvuođa ovdii.

8. Buorre kvalitehta skuvllain olles riikkas

Buot ohppiin lea riekti ollislaš vuođđooahpahussii. Okta ollislaš máhttovuogádat skuvladutkamii lea dárbbašlaš sihkkarastin dihte alla fágalaš dási norgga skuvllain. Norgga lektorsearvi lea positiiva neahttaoahpahussii, mii rahpá ođđa vejolašvuođaid sihke oahpahussii ja liige- ja joatkkaoahpahussii.

9. Árvvoštallan 

Árvvoštallan galgá ávkin oahppamii ja muitalit maid oahppi máhttá. Oahppoávdnasat ja oahpahusdahkosat fertejit sihkkarastit ohppiid diehttevašvuođa ja bealátkeahtesvuohta árvvoštallamis. 

Fágaoahpaheaddji gálga árvvoštallat leatgo rámmat ja vuođđu oppalašárvosátnái dohkálaččat. Dat lea dehálaš sihkkarastit ahte fágaoahpaheaddji lea bures gealbuduvvon ja ahte dat addo doarvái áigi árvvoštallanbargui ja liigeohppui árvvoštallamis.  

Eksámen lea dehálaš oassi árvvoštallanbarggus, guovddáš eiseválddit ja skuvlaeaiggát fertejit doarvái áigerámmaid ja duođaštemiin láhčit dili nu ahte oahpaheaddjit  alla gelbbolašvuođain váldet sensorbargguid.

Seamma rámmat árvvoštallamii

Eksámen ja árvvoštallansystemat norgga skuvllas ferte leat luohtehahtti ja sihkkarastit ahte oahppit árvvoštallojuvvot seamma vuođu alde, ja ahte juohke oahppi árvvoštallojuvvo iežas duohta fágagelbbolašvuođa vuođul.

10. Heivehuvvon oahpahus buohkaide

Buot ohppiin gálgá leat duohta riekti heivehuvvon oahpahussii man kvalifiserejuvvon fágaoahpaheaddjit addet. Earenoamášoahpahusas dárbbaša oahpahusbargiid geain lea sihke fágagelbbolašvuohta ja earenoamášpedagogalaš gelbbolašvuohta. Buorre ovdánahttidoarjja gáibida ahte skuvlaeaiggát oažžu doarvái eará profešuvnnaid sisa skuvlii.

11. Oahpponeavvut fágaid eavttuid mielde

Buorit ovddiduvvon oahpponeavvut leat dehálaš reaiddut oahpahusas. Oahpaheaddjis gálgá leat duohta váikkuheapmi válljet ja geavahit buotlágan oahponeavvuid, nugo olgomátkkiid, digitála oahpponeavvuid ja oahppogirjjiid báberhámis. Oahpponeavvut eai ábut leat boarásmuvvan.

se mer innhold fra kategorien

Norsk Lektorlag mener
utdanningspolitikk

Flere artikler du kanskje er interessert i

Norsk Lektorlag mener
Utdanningspolitisk program for Norsk Lektorlag
Norsk Lektorlags utdanningspolitikk finner du i vårt utdanningspolitiske program.
Norsk Lektorlag mener
Tariffpolitisk program
Norsk Lektorlags tariffpolitiske program vedtatt av landsmøtet 2021.
Norsk Lektorlag mener
NKVS: Lærerkompetanse viktig for kvalitet i skolen
Norsk Lektorlag mener det nasjonale kvalitetsvurderingssystemet må overvåke hvordan skolen bidrar til elevenes læring og trivsel. Lærerens kompetanse står sentralt og bør inn i NKVS.